Ráddadeabmi galgá leat sihke oktagaslaš ja joavkkus. Joatkkaskuvllain lea sihke sosiálapedagogalaš neavvuin ja karriearabagadallan.

Mii lea karriearabagadallan?

“Karriearabagadallan čájeha bálvalusaide ja doaimmaide mat galget leat veahkkin, beroškeahttá agis ja áiggemuddu eallimis, váldit mearrádusaid mii guoská ohppui, oahppamii ja bargui, ja gieđahallat iežas karrieara.”(OECD).

Buot oahppi ožžot oktagaslaš dahje joavku karriearabagadallama. Oahppit ožžot dieđuid:

• Fága, oahppu, sisaváldin skuvllaide, alit oahppu, fidnovejolašvuođat ja bagadallanneavvuid birra
• Karriearabagadallan lea skuvlla ovddasvástádus ja galgá geassit paralleallaid oahpahussii dokko gokko lea lunddolaččat oahppoplána ja oahpahusdaguide. Gulahallanoahpaheaddji jearrá ohppiidsagastallamis mo viidásit maŋŋel skuvlla.
• VGO/JSO ovttasbargá guoskevaš nuoraidskuvllain oahppoválljen fága birra ja lágida fidnomeassuid, rabas beaivvi ja hospiterema birra.
• VGO/JSO geassá olgguldas ovttasbargoguimmiid dokko gokko lea ávkkálaš vai oahppit ožžot buoremus bagadallama ja dieđuid iešguđet oahppodásiid rasttidemiid birra.

Sosiála pedagogalaš ráđđedeabmi

Buot oahppit sáhttet oažžut veahkki ja čuovvoleami vai čađahit skuvlavázzima. Bargu ovttaskas oahppi ektui ja skuvlabirrasa ektui. Skuvlla bargiin galgá leat lagas oktavuohta ja ovttasbargu veahkkeásahusaiguin olggobealde skuvla ja ruovttu vai šaddá čanus doaimmain mat gusket oahppái.

• Kártet váttisvuođaid
• Jávkan ja movttiidahttinváttisvuođat
• Persovnnalaš ja/dahje sosiála váttisvuođat

Válde áinnas oktavuođa njuolgga du lagamus skuvllain.

Romssa joatkkaskuvllaid oppalašgeahčastaga gávnnat dás