Álgoálgosaš ulbmil doarjjaortnegin lei ovttaskas priváhta olbmuin geahpedit noađi áimmahuššat ja divvugoahtit ráfáiduvvan kulturmuittuid ja kulturbirrasiid mat leat oktasašbuorrin servvodahkii. Dát vuoruhuvvojit poastta doarjaga juohkimis.
Almmolaš eaiggáduvvon ja ruhtaduvvon organisašuvnnat ja doaimmat eai sáhtte vuostáiváldit doarjaga poasttas.
Masa sáhttá addit doarjaga?
Doarjaga sáhttá addot ráfáiduhtton kulturmuittuide ja kulturbirrasiidda divvunbargo- ja bajásdoallan doaimmaide, gaskaboddosaččat ráfáiduhtton dahje ráfáiduhttonášši lea ain meannudeamen. Doarjja galgá gokčat goluid, ollislaččat dahje osiid, antikvaristtalaš gáibádusaid dihte go sihkkarastá, bidjá johtui divodanbargguid, bajásdoallá ja dikšu.
Doarjjavuostáiváldi sáhttá geavahit 10-15% doarjjagis prošeaktajođiheapmái dahje prošeaktačuovvoleapmái čatnon doaimmaide masa doarjja lea addon.
Sierradillin sáhttá Riikaantikvára ja guvllolašhálddahus dahkat iežaset vuorohemiid main leat nationála strategalaš vuoroheamit:
Go juolludat de geavaheapmi árbevirolaš ávdnasiid, teknihkaid ja duojár ja máhtolašvuođahuksen oahpaheapmi lea dehálaš fáktorat.
Váldonjuolggadus de ii galgga doarjja leat badjel 50% doaimma ollislašolggosgoluin. Doaimmaheaddji fitnodat/duojár galgá almmuhit iežas formálalaš gelbbolašvuođa ja referánsaprošeavttaid mas leat oktavuođadieđut.
Riikaantikvára doarjjaortnega neahttasiidu
Priváhta oamastuvvon kulturmuittut doarjaga láhkaásahus
Ná ozat
Ohcamuš čađahuvvo elektrovnnalaččat Digisak:s, kulturmuitohálddahus ohcanportála.
Ohcanáigi lea skábmamánu 1.b.