Teknihkalaš ja industriála kulturmuittut leat industriijalaš kultuvrra mearkkat main lea historjjálaš, teknologalaš, sosiála, arkitektuvrralaš dahje dieđalaš árvu.
Teknihkalaš ja industriijalaš kulturmuittuide gullet visttit ja buvttadanlinnját oktan mašiinnaiguin, johtalusain ja eará siskkáldas struktuvrraiguin, ja vel industriijahistorjjá sosiála oassi mas leat orrunviesut, oskkoldatviesut, skuvllat, virkkosmahttin- ja ruonasrusttegat.
Mihttomearri
Doarjja teknihkalaš ja industriála kulturmuittuide galgá seailluhit dehálaš osiid Norgga teknihkalaš ja industriála historjjás. Ulbmil lea loktet gelbbolašvuođa teknihkalaš ja industriijalaš rusttegiid valljivuođa birra, dutkama, gaskkusteami, muosáhusaid, geavaheami ja vejolaš ođđa geavaheami vuođul.
Geat sáhttet ohcat?
Ii-stáhta eaiggádat ja hálddašeaddjit teknihkalaš ja industriijalaš kulturmuittuin.
Maid sáhtát ohcat?
Sihkkarastin-, divvun- ja ortnegisdoallandoarjja. Sáhtát maid ohcat doarjaga doaibmabijuide mat eará láhkai sihkkarastet dahje duođaštit teknihkalaš ja industriijalaš kulturmuittuid.
Ná ozat
Ohcanskovvi oktan mildosiiguin sáddejuvvo e-poasttain oktavuođaolbmui gii lea almmuhuvvon dás vuolábealde.
Ohcanáigemearri lea 01.11.
Eambbo dieđuid ortnega birra addá Riikaantikvára
Ohcamiid meannuda fylkkasuohkan. Vástidan ohcamii sáhttá vuordit giđđat boahtte jagi.